Siirry sisältöön
Ajankohtaista

Hiilijalanjälki tuotteeseen – miten tieto kulkee pellolta pakkaukseen asti?

1 min

Blogisarja: Ruokadata ja jäljitettävyys, osa 4.

Kuluttaja skannaa pakkauksesta koodin ja saa näkyville tuotteen hiilijalanjälkitiedot. Tämä kuulostaa futuristiselta – mutta teknologia on jo olemassa. Kysymys on siitä, onko tieto olemassa oikeassa muodossa.

Hiilijalanjälkitieto syntyy ketjussa

Elintarviketuotteen hiilijalanjälki ei ole luku, jonka vastuullisuustiimi laskee kerran vuodessa. Se koostuu kymmenistä tietopisteistä, jotka syntyvät pitkin toimitusketjua: raaka-aineen kasvatusvaiheessa, kuljetuksessa, tuotantolaitoksessa, pakkauksessa.

Tällä hetkellä nämä tiedot kerätään usein erillisillä tietopyynnöillä, toimittajakyselyillä ja manuaalisilla yhteenvedoilla. Tulos: laskelmaa ei voida helposti päivittää, sen laskentaperiaatteita on vaikea avata asiakkaalle, eikä se ole vertailukelpoinen kilpailijoiden tai toimialan keskiarvojen kanssa.

Arvokkain hiilijalanjälkitieto on se, joka on laskettavissa läpinäkyvästi, toistettavasti ja ketjun joka osasta, ei vain tuotteen loppupäästä.

GS1:n tietomalli teki Suomesta edelläkävijän

Food Data Finland -hankkeen kehitysprojektissa rakennettiin malli hiilijalanjälkitiedon välittämiseen ruokaketjussa. Tämä malli oli kansainvälisesti ainutlaatuinen – niin ainutlaatuinen, että se päätyi globaalin GS1-standardin pohjaksi.

Kun tieto on strukturoitu tämän yhteisen mallin mukaisesti, se voidaan siirtää GS1 Synkkaan tai tulevaan GS1 Data -palveluun – josta se on saatavilla kaupparyhmälle, viranomaiselle ja kuluttajalle ilman erillisiä tietopyyntöjä.

Neljä tietokerrosta – kaikki tarpeellisia

Ruoan vastuullisuuden tietomalli jakaa vastuullisuustiedon neljään kokonaisuuteen: alkuperätiedot, pakkausmateriaalit, sertifikaatit ja hiilijalanjälki. Nämä eivät ole erillisiä siiloja – ne täydentävät toisiaan. Hiilijalanjälkitieto on uskottavampaa, kun alkuperätieto on saatavilla. Sertifikaatit vahvistavat alkuperäväittämiä. Pakkausdata täydentää ympäristöjalanjälkilaskelmaa.

Yhteismitallinen tieto tarkoittaa myös, että ostaja voi vertailla kahta toimittajaa saman viitekehyksen kautta – ja valita sen, jonka tieto on paremmin dokumentoitu.

Tulevaisuus: eräkohtainen tieto ja 2D-koodi

Tietomalli on suunniteltu skaalautumaan. Seuraava kehitysaskel on eräkohtainen tieto: ei vain tuotetason keskiarvo hiilijalanjäljestä, vaan tieto siitä, millä erällä ja milloin tuote on valmistettu, ja mistä juuri sen erän raaka-aineet ovat peräisin. Tämä mahdollistuu GS1 2D-koodin avulla, joka linkittää fyysisen tuotteen digitaaliseen tietoon.

Trineria tarjoaa data-alustan, joka yhdistää jäljitettävyystietoja eri lähteistä – raaka-ainetoimittajilta, tuotantojärjestelmistä ja pakkausrekistereistä. Tämä mahdollistaa sen, että hiilijalanjälkitieto kytkeytyy osaksi toimitusketjun laajempaa läpinäkyvyyttä GS1-verkoston rinnalla.

Näin päättyy neliosainen matkamme ruokadatan ja jäljitettävyyden maailmaan. Jos jokin osa jäi väliin, löydät ne täältä:

  1. Tehdashallista dataketjuun – näin tuotantojohtajat rakentavat jäljitettävyyden osaksi arkea
  2. Uusi viivakoodi on ikkuna tuotteen koko elinkaareen
  3. Data auttaa suomalaista elintarviketeollisuutta vientimarkkinoilla

Mietitkö, mitä sinun pakkauksesi voisi kertoa maailmalle? Ota yhteyttä – pieni pilotti on erinomainen paikka aloittaa.